Museovirasto ja työministeriön Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen Työ- ja elinkeinokeskukset aloittivat 2002 Saimaan sotakanavien restaurointihankkeen. Tavoitteena oli kanavien säilymisen turvaaminen. Kanavat oli tarkoitus kunnostaa toimiviksi ja houkutteleviksi Vanhan Suomen ajan muistomerkeiksi ja nähtävyyskohteiksi parantamalla niiden saavutettavuutta ja tukemalla niiden kautta kulkevaa veneilyliikennettä. Hankkeen valmistuessa vuonna 2008 kanavat oli restauroitu toimiviksi ja houkutteleviksi kulttuurimatkailukohteiksi. Kanavia oli kehitetty nähtävyyksinä mm. tukemalla kanavien kautta kulkevaa veneilyreittiä ja parantamalla saavutettavuutta. Esimerkiksi Kukonharjun kanavan ympäristöön rakennettiin arkeologinen polusto.
Suvorovin kanavien restaurointihanke 2002–2008
Puumalan ja Ruokolahden rajalla oleva Kukonharjun avokanava on yli 700 metriä pitkä. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.
Venäjä alkoi linnoittaa Kustaa III sodan 1788–1790 jälkeen Ruotsin vastaista länsirajaansa Kaakkois-Suomessa. Aleksandr Suvorovin johtamien linnoitustöiden käynnistyä havaittiin pian uusien huolto- ja valvontareittien tarve. Lappeenrannan linnoituksen ja Olavinlinnan välille rakennettiin vuosina 1791–1798 Ruokolahdelle Kutveleen, Telataipaleen ja Kukonharjun kanavat sekä Sulkavalle Telataipaleen kanava. Näitä neljää kanavaa kutsutaan yleisesti Suvorovin kanaviksi. Tarkkaan ottaen oikea nimitys on Saimaan sotakanavat. Kanavat miehitettiin pysyvästi. Ne menettivät kuitenkin sotilaallisen merkityksensä heti Suomen sodan 1808–1809 jälkeen ja ne luovutettiin 1816 Suomen koskenperkausjohtokunnan vastuulle.
Kanavan länsirannalla 1700-luvun lopulla sijainnutta kauppiaan taloa kaivetaan esiin vuonna 2007. Kuva: V.-P. Suhonen.
Saimaan laivaston kanavat olivat kauan lähes täysin unohdettuina. Kunnostustyöt oli aloitettava mittavilla maastoselvityksillä. Sukeltajat dokumentoivat vedenalaiset rakenteet. Kasvillisuusinventoinneilla etsittiin 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta muistona olevia kasvilajeja. Rannoilla olevat arkeologiset kohteet inventoitiin 2004. Kaikista kanavista on säilynyt ympäristöä tarkasti kuvaavia aikalaiskarttoja. Niissä kanavien rannoille ja lähiympäristöön lukuisia virkataloja, kasarmeja ja muita asuinrakennuksia, kauppoja, saunoja jne.
Kanavien alkuperäisiä rakenteita on säilynyt Käyhkäällä, Kukonharjussa ja Telataipaleella. Kutveleen kanavaa laajennettiin 1900-luvun alussa höyrylaivaliikennettä ja uittoa varten. Samalla vanhat kanavarakenteet tuhottiin. Nykyisen Kutveleen kanavan rannoilla on kuitenkin edelleen jonkin verran 1700- ja 1800-lukujen vaihteen kanavayhdyskunnan rakennuksista ja teistä. Myös paikalla olevat toisen maailmansodan aikaiset varustukset kertovat omalla tavallaan Kutveleen asemasta tärkeänä kulkureittinä.
Lähde:
Hakala, Tuula 2012: Suvorovin kanavat. Venäjän Saimaan laivaston sotakanavien restaurointihanke 2002–2008. Museovirasto 2012.
Kommentit
Telataipaleen kanavan kunnostusta seuranneena minut yllätti, että kanava rakennettiin käytännössä uudestaan. Näyttää siltä että esimerkiksi vanhat säilyneet puurakenteet poistettiin. Lopputulos on hyvin nykyaikaisen näköinen erityisesti reunustamisessa käytetyn murskeen johdosta. Mursketta tuskin on 1700-luvun lopulla käytetty kanavanrakentamisessa. Lopputulos Telataipaleella on pikemminkin nykyajan venekanava kuin 1700-luvun sotakanava. Ehkä tähän on päädytty perustelluista syistä. Ennen restaurointia paikalla ollut autenttinen tunnelma menetettiin.
Renslo AR, Luehr GW, Lam S, Westlund NE, GГіmez M, Hackbarth CJ, Patel DV, Gordeev MF <a href=http://vardenafil.one>levitra 10 mg pfizer</a> Double orifice mitral valve associated with nonisolated left ventricular noncompaction a case report
Associations with mortality through 180 days were also examined in both populations <a href=http://sildenafi.sbs>grapefruit and viagra</a> Yes, there is another procedure called PRK Photorefractive Keratectomy