Sadan vuoden satoa (fi)

Sivusto esittelee Museoviraston ja sen edeltäjän Muinaistieteellisen toimikunnan toimintaa ja saavutuksia itsenäisen Suomen ajalta. Tervetuloa sihtaamaan Sadan vuoden satoa.

1910

Kirkkonummi Vitträsk – maamme ensimmäisen kalliomaalauksen löytyminen

Muinaistieteellinen toimikunta ja vuoden 1918 sota

Suomenlinnan suojelu itsenäistymisen jälkeen

1920

Raahen Pattijoen Kastellin jätinkirkko

Seurasaari pienois-Suomena

Kysely kulkuneuvoista

Ryhmäkylien hajoaminen

Arkeologi ministerinä – Julius Ailio

Viipurin muinaismuistot saivat valvojan

Säämingin Pääskylahden saviastia – kivikauden ikoninen esine

Turun tuomiokirkko

1930

Aarne Äyräpää, kivikauden keramiikka ja rannansiirtymiskronologia

Asemakaavalaki avasi tietä rakennusten ja kaupunkikuvan suojelulle

Arkeologinen inventointi ja luettelointi muinaisjäännöskohteiden säilyttämisen työkaluna

Ääniseltä Kiuruveden kautta Kansallismuseoon

Levänluhdan vesikalmisto

Keskustelu Luostarinmäen korttelien suojelusta kesti 30 vuotta

Muinaistieteellisen toimikunnan työntekijöiden väitökset 1930–1940-luvuilla

1940

Kulttuuriperinnön turvaaminen sotavuosina

Suomalaisten arkeologien kaivaukset Aunuksessa kesällä 1943

Hylkylöytö meriarkeologian alkuajoilta

1950

Salo, Halikko, Rikala

Kalmosärkkä Suomussalmen Juntusrannassa

Korppoon kirkko esimerkkinä onnistuneesta kirkkorestauroinnista

Kansatieteellisiä filmejä ja kuvallista dokumentointia

Mittausdokumentointia Museovirastossa

Kansanperinteen keruukilpailut kansatieteellisen keruutyön uutena kulta-aikana

Suomussalmi Kiantajärven ja Vuokkijärven inventointi 1957–1958

Suomen kirkot – Finlands kyrkor -julkaisusarja

1960

Kartanomuseoiden viisi vuosikymmentä

Restauroinnin tavoite: Antikvaarinen muistomerkki, museo ja edustustila

Miten vuoden 1963 muinaismuistolakiin päädyttiin?

Ensimmäinen rakennussuojelulaki: laki kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta 1964

”Vanhoja tiiliäkö sinä suret?” Fasadismi ja case Kämp rakennussuojelun virstanpylväänä

Rakennushistoriallinen toimisto kulttuuriympäristön vaalimisen pioneeriaikana

Kohti kansainvälistymistä – ICOMOSin Suomen osaston perustaminen

Ristiinan Astuvansalmi – Suomen laajin kalliomaalaus

Veden alle! Edistyksen aallonharjalle?

Heijastuma viikinkiajoilta – Luistarin kalmisto Eurassa

1970

Lähiöön ja metsiin suojeltuja maalinnoitteita vuodesta 1971

Pohjoismainen puukaupunkiprojekti 1972

Rakennussuojelukomitean mietintö

Olavinlinnan restauroinnin valmistuminen 500-vuotisjuhliin

Verkatehdas teki suojeluhistoriaa 1974–1977

Värikallio – kalliomaalauslöytö pohjoisesta

9000 vuotta Suomen esihistoriaa – palkittu painosten kuningas

1980

Suomussalmen Kukkosaaren kuparitaltan löytyminen vuonna 1980

Neuvotteluin, neuvoin ja asenteita muokkaamalla – Museopoliittinen ohjelma 1981

Luurankohylkyjä jääkaapissa – Suomenlinnan vedenalainen kulttuuriperintö

Historia kaupunkimaan alla – Keskiajan kaupungit -hanke

Muinaisjäännösrekisterin menneisyyttä kaivelemassa

Rakennussuojelulainsäädännön uudistus 1985

Sallivaaran poroerotuspaikan kunnostustyöt

Hämeen linnan restaurointi 1956–1988 oman aikansa restaurointiajattelun kuvastajana

Muinaispellon pientareilta

Kulttuuritalon suojelu

1990

”Museovirasto sanoo ei!” – erään t-paidan tarina

Kun muinaisjäännösten hoito alkoi Uudellamaalla

Suomen ensimmäiset maailmanperintökohteet: Vanha Rauma ja Suomenlinnan linnoitus

”Suolaa ja pippuria!” – Säätytalon restaurointityöt kahdesta roolista katsottuna

Kansallismuseo restaurointi- ja uudisrakennuskohteena

Asiantuntija eetterissä – museovirastolaiset julkisuudessa

Kulttuuriperintö ja Euroopan unioni

Susiluola – suomalaisen arkeologian kuumin peruna

Pilkahduksia kivikautisen kalastajayhteisön elämään 5000 vuotta sitten

Menetetyn muistolle

Suomen Tammi juurrutti kulttuuriperintökasvatusta 1998–2008

Mikkeli Orijärvi – hopearahoja ja muinaispeltoja viikinkiajalta

Vrouw Maria – Miten hollantilaisesta kauppa-aluksesta tuli osa Suomen historiaa?

Rauman Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiökalmisto

Ikuinen marmori

2000

Maankäyttö- ja rakennuslain vaikutus Museoviraston toiminnassa

Itämeren ensimmäisen vedenalaisen puiston tarina – Kronprins Gustav Adolf

Suomi vie Euroopan veden alle – meriarkeologiaprojekti MoSS 2001–2004

Huts and Houses – kuva kivikautisten ihmisten asumisesta tarkentui

Aineetonta elävää kulttuuriperintöä vaalimassa

Itsenäisyyden ajan kirkkojen suojelu

Havaintoja kirkkomaisemasta

Eurooppalainen maisemayleissopimus

Museoviraston aluetoimistot

Hongasta hoiskutettu, männystä mäiskytetty, mullasta veen pitävä tehty

Museoiden yhteinen arviointimalli

Suvorovin kanavien restaurointihanke 2002–2008

Modernit puitteet perinteen vaalijoille – Seurasaaren rakennuskonservointikeskus

Opas historiallisen ajan muinaisjäännöksistä avasi näkemyksiä arkeologiasta

2010

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt – RKY2009

Pidetään pinnalla – perinnelaivojen maastavientikielloista avustuksiin

Museovirasto tukee kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttävää korjaamista

Museovirasto digitoi arkeologian tutkimusraportit kaikkien saataville

Tavoitteena yhtenäiset käytännöt – arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet

Valtion kiinteistöstrategia Museoviraston kiinteistöjen siirron taustalla

Huispaten aarrejahtiin ja vastuulliseen harrastamiseen – metallinetsintä kansalaisten vapaa-ajan vieton muotona

Mikä modernin arkkitehtuurin suojelussa ja restauroinnissa poikkeaa vanhemmista rakennuksista?

2110

Kulttuuriympäristötyön tulevaisuus?

Työ muuttuu, Museovirasto pysyy

Aineeton kulttuuriperintö mullistaa tulevaisuuden

Kulttuuriperintöä ei ole vailla utopioita