Summat olivat vaatimattomampia kuin nykyisin, ja avustukset kohdennettiin vain lailla suojeltuihin kohteisiin. Myöhemmin avustettavien rakennusten kirjo on laajentunut, sillä rakennussuojelulaki (1985) ja nykyinen laki rakennetun ympäristön suojelemisesta (2010) ovat lähteneet siitä, että kaavoitetulla alueella rakennussuojelu toteutetaan asema- ja yleiskaavojen kaavamääräyksillä; lakisuojelun osalle jäävät lähinnä sellaiset suojelutilanteet, joita ei kaavoituksella voi toteuttaa.
Museovirasto tukee kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttävää korjaamista
Avustusten tarkoitus
Entistämisavustusten tarkoituksena on tukea kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan säilymistä. Rahallinen tuki auttaa suoraan avustettavien kohteiden säilymistä. Epäsuorasti avustusjärjestelmä tukee säilyttävää korjausta luomalla hyvän korjaustavan malleja esimerkiksi muille naapuruston korjausrakentajille ja kannustaa rakennusten omistajia tunnistamaan ja huomioimaan kulttuurihistoriallisia ja rakennustaiteellisia arvoja.
Arviointikriteerit
Avustusharkinnassa kohteiden kulttuurihistoriallista merkittävyyttä on arvioitu samoilla perusteilla, jotka laki rakennusperinnön suojelemisesta määrittää: harvinaisuus tai ainutlaatuisuus, historiallinen tyypillisyys alueelle, kohteen ajallinen tai alueellinen edustavuus, alkuperäisyys, historiallinen todistusvoimaisuus sekä näkyvissä olevat eri aikakausien rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet, jotka ilmentävät rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta.
Avustettavan toimenpiteen on tuettava kohteen ja sen kulttuurihistoriallisen arvon säilymistä. Lisäksi edellytyksenä on, että tehtävät työt vaativat erityistä rakennusrestauroinnin tai rakennuskonservoinnin asiantuntemusta ja osaamista. Avustusta on mahdollista saada myös hankkeisiin, jotka tukevat perinteisten tai käsityövaltaisten rakennustapojen säilymistä sekä kulttuurihistoriallisiin kohteisiin soveltuvien korjausmenetelmien ja -materiaalien tuntemisen lisääntymistä.
Avustusmäärät ja niiden kehitys
1960- ja 1970- luvuilla avustuksia jaettiin vain yksittäisille kohteille. Vasta 1980-luvulla hakemusten vuotuinen määrä nousi yli sataan. Avustusten yhteissumma vakiintui pariksi vuosikymmeneksi puolen miljoonan euron paikkeille. 2000-luvulla entistämisavustuksia on käytetty myös osana talouden elvytystä. Huippuvuosi oli 2009, jolloin avustuksia jaettiin yli 2,3 miljoonaa euroa. Nyttemmin avustussumma on pysytellyt 1,6 miljoonassa eurossa vuosittain.
Tyypillisiä kohteita
Alkuvuosien uniikkien loistokohteiden rinnalle on vuosien kuluessa noussut yhä laajeneva avustettavien kohteiden kirjo. Entistämisavustuksia pyritään kohdentamaan mahdollisimman laajasti maamme rakennusperinnön hoitoon niin rakennustyyppien, maantieteellisen sijainnin kuin avustettavien toimenpiteidenkin osalta. Määrärahojen rajallisuus painottaa kuitenkin avustusten kohdentamisen kiireellisimpiin ja vaikuttavimpiin hankkeisiin ja arvokkaimmiksi luokiteltuihin kohteisiin. Tyypillisiä korjauskohteita ovat vesikattojen korjaukset, ikkunakorjaukset, perinnemaalaukset sekä perustus- ja runkokorjaukset.
Tulevaisuus
Entistämisavustusten haku muuttuu 2017 aikana sähköiseksi yhdessä muiden Museoviraston avustushakujen kanssa. Sähköinen hakumenettely yhtenäistää hakemusten sisältöä ja mahdollistaa järjestelmän parempaa läpinäkyvyyttä ja toiminnan tehokkuutta.
Lähteitä:
ENA-tietokanta, Museovirasto
Lounatvuori, Irma (toim.) 1991: Suojellut talot. Helsinki: Museovirasto
Sinisalo, Antero 1977: Restauroinnista rakennussuojeluun. Helsinki Museovirasto.
Kommentit