Seurasaaren rakennuskonservointikeskuksen palkittu arkkitehtuuri toimii hienona taustakankaana perinteiselle käsityövoittoiselle puurakennustaidolle ja modernina työpaikkana osaaville tekijöille. Kuva: Erkka Pajula.
Seurasaaren ulkomuseon rakennuskokoelma käsittää lähes 90 erillistä kohdetta, joita korjataan mahdollisimman säilyttävällä otteella. Vuonna 2009 valmistunut Rakennuskonservointikeskus muodostaa suljetun pihapiirin Seurasaaren ulkomuseoalueen ja saaren eteläkärjen välille. Tässä tukikohdassa työskentelee neljä Museoviraston vakituista rakennuskonservointi- ja -restaurointialan ammattilaista, jotka jakavat tarvittaessa ammattitaitoaan myös Seurasaaren ulkopuolisiin kulttuurihistoriallisiin kohteisiin.
Hanke Seurasaaren ulkomuseon rakennuskokoelman hoitoon tarvittavista uusista verstas- ja varastotiloista lähti konkreettisesti käyntiin vuonna 1999, jolloin pääsuunnittelijaksi valittu arkkitehti Seppo Häkli esitteli luonnossuunnitelmat kohteesta. Tiivis suunnittelu polkaistiin käyntiin 2001 kun kyseinen tontti oli edennyt Helsingin kaupungin kaavoitusprosessiin.
Museoviraston silloinen Rakennushistorian osaston restaurointiyksikkö toimi rakennuttajana ja kiinteistöyksikkö teknisten järjestelmien asiantuntijana. Edellä mainittujen lisäksi tulevat käyttäjät, eli rakennuskonservoinnin työryhmän jäsenet tulivat kuulluksi hankeessa ja osaltaan valvoivat rakentamisen jälkeä. Harjakaisia vietettiin 2009 ja rakennus palkittiin puuarkkitehtuurin Puupalkinnolla. Erittäin ahtaista ja puutteellisista verstastiloista päästiin pois ja työn toiminnallisuuteen saatiin parannusta, kun materiaalivarastot sijoitettiin samaan pisteeseen.
Suljettu pihapiiri mahdollistaa tekijöilleen tilavan turvallisen työympäristön, jossa on mahdollista järjestää vaikka puunkuorintatalkoita. Kuva: Jani Puhakka.
Rakennuskonservointikeskus muodostaa suljetun pihapiirin puisine ulkovuorauksineen ja aitoineen Seurasaaren ulkomuseoalueen ja saaren eteläkärjen välille. Tässä tukikohdassa työskentelee neljä Museoviraston vakituista työntekijää, jotka ovat rakennuskonservointi- ja -restaurointialan ammattilaisia. He jakavat tarvittaessa ammattitaitoaan myös Seurasaaren ulkopuolisiin kulttuurihistoriallisiin kohteisiin.
Seurasaaren rakennuskokoelma käsittää lähes 90 erillistä kohdetta, kirkosta kaivonkehään, joita korjataan konservoiden eli mahdollisimman säilyttävällä otteella. Hoito- ja korjaustoimenpiteet suunnitellaan vuosia etukäteen ja kaikki toimenpiteet dokumentoidaan. Verstaan toimistossa pystytään suunnittelutyön lisäksi tekemään urakoittamiseen ja muuhun tarvittavat paperityöt. Kohteiden lähellä olo helpottaa työn suoritusta. Toimiston ikkunasta avautuu näkymä sisäpihalle, johon mahtuu työkoneiden ja autojen lisäksi puumateriaalipinoja, mutta etenkin kesäiseen aikaan siellä myös työstetään puuta perinteisin menetelmin.
Moderneilla puuntyöstökoneilla työskentely ja pintojen viimeistely perinteisillä piilukirveillä tai käsihöylillä tuntuvat turvalliselta toimivassa työympäristössä. Kuva: Jukka Mähönen.
Koska työt vaativat suuria materiaalivarastoja etenkin puuta, löytyy verstaalta kylmiä varastotiloja, joihin saadaan mahtumaan jopa kahdeksanmetrisiä hirsiä ja lankkuja. Pihapiirin reunat on hyödynnetty aitavarastoilla, joihin voidaan varastoida pienempää materiaalia kuten tervatynnyreitä. Tarvittaessa löytyy myös pieni sepänpaja, jossa voidaan työstää metallia, kuten esimerkiksi ahjohitsata alun perin sepän takoma sittemmin katkennut sarana tai takoa juuri oikean kokoinen naula.
Työskentely puutyöverstaassa moderneilla puuntyöstökoneilla ja pintojen viimeistely perinteisillä piilukirveillä tai käsihöylillä tuntuvat turvalliselta toimivassa työympäristössä. Käytännöllinen lankunpäälattia herättää ihailua yhteistyötahojen vieraillessa keskuksessamme. Verstaan suurta tilaa hyödynnetään toisinaan alan seminaarien järjestämiseen, sillä sinne mahtuu istuimet noin 50 vieraalle.
Verstaan suuri tila taipuu alan seminaarien järjestämiseen, sillä sinne mahtuu istuimet noin 50 vieraalle ja esitystekniikka on käytettävissä. Kuva: Jani Puhakka.
Maalaamossa voidaan kitata ja maalata ikkunanpuitteita tai tehdä pintakäsittelytöitä ja tutkimuksia, jotka vaativat työturvallisuudeltaan vetokaapin. Monipuoliset työtilat mahdollistavat korjaustyön ohessa tehtävän puumateriaalin ja pintakäsittelyaineiden tutkimustyön.
Vaikka rakennuskonservointikeskuksen vakituisia käyttäjiä on vain neljä, on sosiaalitilat mitoitettu niin, että lisätyövoiman saapuminen on mahdollista. Se on tarpeen kun keväisin muutama konservointi- tai restaurointialan opiskelija saapuu työharjoitteluun Seurasaareen ammentamaan oppia maan ainoasta rakennuskonservointikeskuksesta.
Hirren veistoa rakennuskonservointikeskuksen pihalla. Kuva: Jani Puhakka.
Kommentit