Sadan vuoden satoa (fi)

Sadan vuoden satoa (fi)

Sivusto esittelee Museoviraston ja sen edeltäjän Muinaistieteellisen toimikunnan toimintaa ja saavutuksia itsenäisen Suomen ajalta. Tervetuloa sihtaamaan Sadan vuoden satoa.

Kulttuurimaisemien tunnistaminen ja merkityksellistäminen ovat jatkossakin kulttuuriympäristöviranomaisten työtä. Kuva: Mikko Härö.

Työ muuttuu, Museovirasto pysyy

Kansallismuseo. Alueelle asetetut suojeluvaatimukset edellyttävät, että: ”rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakennus- tai muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen, vesikattojen tai sisätilojen kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Tontilla ei myöskään saa tehdä muutostöitä jotka turmelevat tai muuttavat piha-alueen alkuperäistä luonnetta”. (Helsinki 13. kaupunginosa asemakaava). Kuva: Agency Leroy Ltd.

Kansallismuseo restaurointi- ja uudisrakennuskohteena

Hylyn jyhkeät kaaret suhteutettuna sukeltajan kokoon kuvaavat hyvin linjalaivan jäännösten kokoa. Ennen uppoamistaan Kronprins Gustav Adolf syttyi palamaan ja sen ruutivarasto räjähti, siksi laivan rakenteet ovat rikkoutuneet ja hylky lepää merenpohjaa vasten. Pohjoisissa vesistöissä hylyt säilyvät hyvin ja ovat hieno arkistoaineisto purjelaivojen menneistä ajoista. Kuva: Jesse Jokinen, BALTACAR-hanke, Museovirasto.

Itämeren ensimmäisen vedenalaisen puiston tarina – Kronprins Gustav Adolf

Säätytalon kattomaalauksen värinkiinnitystä. Kuva: Ulla Setälä.

”Suolaa ja pippuria!” – Säätytalon restaurointityöt kahdesta roolista katsottuna

Turun yliopistonmäkeä. Kuva: Pekka Lehtinen.

Mikä modernin arkkitehtuurin suojelussa ja restauroinnissa poikkeaa vanhemmista rakennuksista?

Astuvansalmen maalauskallio järveltä kuvattuna. Kuva: Helena Taskinen 1998, Museovirasto, (AKD 47511:1).

Ristiinan Astuvansalmi – Suomen laajin kalliomaalaus

Kuvakaappaus Eero Naskalin ja Mauri Frontin kansatieteellisestä filmistä Nahkiainen vuodelta 1986.

Kansatieteellisiä filmejä ja kuvallista dokumentointia

Keskiaikaisperäisen Vanhan Porvoon kaupunkirakenne on tiivis ja epäsäännöllinen. Asuinrakennukset sijaitsevat pääkatujen varrella, kun taas talousrakennukset ovat kapeiden kujien varrella tai jokirannassa vesireitin äärellä. Jokirannan kauppiastontit ulottuvat jokirannassa. Kuva: Elisa El Harouny.

Pohjoismainen puukaupunkiprojekti 1972

S/s Norrkulla valmistui Lehtoniemen konepajalla Jorosisissa vuonna 1911. Norrkulla on viimeinen aikoinaan pääkaupunkiseudulla linjaliikenteessä seilanneista höyrylaivoista. Alus risteilee kesäisin kotikaupunkinsa Helsingin lähivesillä. Kuva: Hannu Matikka. Museovirasto, Perinnelaivarekisteri.

Pidetään pinnalla – perinnelaivojen maastavientikielloista avustuksiin

Vitelen Pirdoilan hautakummut eli kurgaanit ennen kaivausta. Etualalla hautakumpu II; kumpu I on aivan sen takana. Hiekasta kasatut kummut olivat noin metrin korkuisia ja erottuivat hyvin maisemassa. Hautaukset löytyivät kumpujen pohjalta niiden keskiosasta. Kuva Ella Kivikoski 1943 Museovirasto.

Suomalaisten arkeologien kaivaukset Aunuksessa kesällä 1943

Henkilöhistoria

Julkaisut ja näyttelyt

Lainsäädäntö ja sopimukset

Hk19930418 5 Web

Suomenlinnan suojelu itsenäistymisen jälkeen

Museopäivät Viipuri 1934

Viipurin muinaismuistot saivat valvojan

Porvoo Ilolankuja 19580121 1

Asemakaavalaki avasi tietä rakennusten ja kaupunkikuvan suojelulle

Raasepori Rullarsböle Kasberget Pmaaranen2007

Arkeologinen inventointi ja luettelointi muinaisjäännöskohteiden säilyttämisen työkaluna

Luostarinmäki

Keskustelu Luostarinmäen korttelien suojelusta kesti 30 vuotta

Kuva 1 Hk19751014 132

Kulttuuriperinnön turvaaminen sotavuosina

Rikalatalvi2012

Salo, Halikko, Rikala

Alikartano Leikkaus Web

Mittausdokumentointia Museovirastossa

Louhisaari Soile Tirilä 2004

Kartanomuseoiden viisi vuosikymmentä

Vaasa Vanha Vaasa Pmaaranen2008

Miten vuoden 1963 muinaismuistolakiin päädyttiin?

Halikko Trömperin Kestikievari

Ensimmäinen rakennussuojelulaki: laki kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta 1964

19710314 431

”Vanhoja tiiliäkö sinä suret?” Fasadismi ja case Kämp rakennussuojelun virstanpylväänä

Rho469667 Pieni

Kohti kansainvälistymistä – ICOMOSin Suomen osaston perustaminen

Lähiöön ja metsiin suojeltuja maalinnoitteita vuodesta 1971

Vanha Porvoo

Pohjoismainen puukaupunkiprojekti 1972

Kansi Rajaus 1

Rakennussuojelukomitean mietintö

12591495923110

Verkatehdas teki suojeluhistoriaa 1974–1977

Kristiinankaupunki Tuija Mikkonen

Rakennussuojelulainsäädännön uudistus 1985

Mmpl Salmurin Poroaita Sodankylä Kuva Timo Nyman Metsähallitus P9072371

Sallivaaran poroerotuspaikan kunnostustyöt

Rapola Muinaispellon Kyntöjälkiä Kuvaaja Anne Vikkula 1988 Dia 20321 Pieni

Muinaispellon pientareilta

125458 3

Kulttuuritalon suojelu

Pm Puuistutus Sipoo Sibbesbrog Valli Pmaaranen2010

Kun muinaisjäännösten hoito alkoi Uudellamaalla

Rauman Kaupunki Mikko Uussaari Pieni

Suomen ensimmäiset maailmanperintökohteet: Vanha Rauma ja Suomenlinnan linnoitus

Rho463680

Menetetyn muistolle

Hk19940104 2825

Ikuinen marmori

Jyväksylänkeskusta

Maankäyttö- ja rakennuslain vaikutus Museoviraston toiminnassa

Järvenpään Kirkon Alttarinäkymä

Itsenäisyyden ajan kirkkojen suojelu

Sipoon Vanha Kirkko 039

Havaintoja kirkkomaisemasta

Piikkiö Huttalan Linnavuori

Eurooppalainen maisemayleissopimus

Hhkuva 3 Vaala Oulujoen Ja Sotkamon Reitin Voimalaitokset Jylhama Sti

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt – RKY2009

Norrkulla Helsingin Pohjaoisrannassa

Pidetään pinnalla – perinnelaivojen maastavientikielloista avustuksiin

P1020111

Mikä modernin arkkitehtuurin suojelussa ja restauroinnissa poikkeaa vanhemmista rakennuksista?