Sadan vuoden satoa (fi)

Sadan vuoden satoa (fi)

Sivusto esittelee Museoviraston ja sen edeltäjän Muinaistieteellisen toimikunnan toimintaa ja saavutuksia itsenäisen Suomen ajalta. Tervetuloa sihtaamaan Sadan vuoden satoa.

Kulttuurimaisemien tunnistaminen ja merkityksellistäminen ovat jatkossakin kulttuuriympäristöviranomaisten työtä. Kuva: Mikko Härö.

Työ muuttuu, Museovirasto pysyy

Kansallismuseo. Alueelle asetetut suojeluvaatimukset edellyttävät, että: ”rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakennus- tai muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen, vesikattojen tai sisätilojen kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Tontilla ei myöskään saa tehdä muutostöitä jotka turmelevat tai muuttavat piha-alueen alkuperäistä luonnetta”. (Helsinki 13. kaupunginosa asemakaava). Kuva: Agency Leroy Ltd.

Kansallismuseo restaurointi- ja uudisrakennuskohteena

Hylyn jyhkeät kaaret suhteutettuna sukeltajan kokoon kuvaavat hyvin linjalaivan jäännösten kokoa. Ennen uppoamistaan Kronprins Gustav Adolf syttyi palamaan ja sen ruutivarasto räjähti, siksi laivan rakenteet ovat rikkoutuneet ja hylky lepää merenpohjaa vasten. Pohjoisissa vesistöissä hylyt säilyvät hyvin ja ovat hieno arkistoaineisto purjelaivojen menneistä ajoista. Kuva: Jesse Jokinen, BALTACAR-hanke, Museovirasto.

Itämeren ensimmäisen vedenalaisen puiston tarina – Kronprins Gustav Adolf

Säätytalon kattomaalauksen värinkiinnitystä. Kuva: Ulla Setälä.

”Suolaa ja pippuria!” – Säätytalon restaurointityöt kahdesta roolista katsottuna

Turun yliopistonmäkeä. Kuva: Pekka Lehtinen.

Mikä modernin arkkitehtuurin suojelussa ja restauroinnissa poikkeaa vanhemmista rakennuksista?

Astuvansalmen maalauskallio järveltä kuvattuna. Kuva: Helena Taskinen 1998, Museovirasto, (AKD 47511:1).

Ristiinan Astuvansalmi – Suomen laajin kalliomaalaus

Kuvakaappaus Eero Naskalin ja Mauri Frontin kansatieteellisestä filmistä Nahkiainen vuodelta 1986.

Kansatieteellisiä filmejä ja kuvallista dokumentointia

Keskiaikaisperäisen Vanhan Porvoon kaupunkirakenne on tiivis ja epäsäännöllinen. Asuinrakennukset sijaitsevat pääkatujen varrella, kun taas talousrakennukset ovat kapeiden kujien varrella tai jokirannassa vesireitin äärellä. Jokirannan kauppiastontit ulottuvat jokirannassa. Kuva: Elisa El Harouny.

Pohjoismainen puukaupunkiprojekti 1972

S/s Norrkulla valmistui Lehtoniemen konepajalla Jorosisissa vuonna 1911. Norrkulla on viimeinen aikoinaan pääkaupunkiseudulla linjaliikenteessä seilanneista höyrylaivoista. Alus risteilee kesäisin kotikaupunkinsa Helsingin lähivesillä. Kuva: Hannu Matikka. Museovirasto, Perinnelaivarekisteri.

Pidetään pinnalla – perinnelaivojen maastavientikielloista avustuksiin

Vitelen Pirdoilan hautakummut eli kurgaanit ennen kaivausta. Etualalla hautakumpu II; kumpu I on aivan sen takana. Hiekasta kasatut kummut olivat noin metrin korkuisia ja erottuivat hyvin maisemassa. Hautaukset löytyivät kumpujen pohjalta niiden keskiosasta. Kuva Ella Kivikoski 1943 Museovirasto.

Suomalaisten arkeologien kaivaukset Aunuksessa kesällä 1943

Henkilöhistoria

Julkaisut ja näyttelyt

Lainsäädäntö ja sopimukset

19750502 1

Arkeologi ministerinä – Julius Ailio

Salmo Pälsi Äyräpää Nordman Hk10000 6019 Web

Muinaistieteellisen toimikunnan työntekijöiden väitökset 1930–1940-luvuilla

Vaasa Vanha Vaasa Pmaaranen2008

Miten vuoden 1963 muinaismuistolakiin päädyttiin?

Rhon Henkilöstöä

Rakennushistoriallinen toimisto kulttuuriympäristön vaalimisen pioneeriaikana

Rho469667 Pieni

Kohti kansainvälistymistä – ICOMOSin Suomen osaston perustaminen

Nauvo1961

Veden alle! Edistyksen aallonharjalle?

Kansi Rajaus 1

Rakennussuojelukomitean mietintö

Hk Merimuseo Avajaiset 1981

Neuvotteluin, neuvoin ja asenteita muokkaamalla – Museopoliittinen ohjelma 1981

2017 01 31 Mjrekisterin Kehitysversio

Muinaisjäännösrekisterin menneisyyttä kaivelemassa

Kristiinankaupunki Tuija Mikkonen

Rakennussuojelulainsäädännön uudistus 1985

Louhisaari Paatosretki03

Kulttuuriperintö ja Euroopan unioni

Suomen Tammi

Suomen Tammi juurrutti kulttuuriperintökasvatusta 1998–2008

St Työpaja5

Suomi vie Euroopan veden alle – meriarkeologiaprojekti MoSS 2001–2004

Hattula Retulansaari

Museoviraston aluetoimistot

Piikkiö Huttalan Linnavuori

Eurooppalainen maisemayleissopimus

Hongasta hoiskutettu, männystä mäiskytetty, mullasta veen pitävä tehty

Img 0268 Pieni

Museoiden yhteinen arviointimalli

Pajula Img 0044

Modernit puitteet perinteen vaalijoille – Seurasaaren rakennuskonservointikeskus

Kärnäkosken Linnoitusta Savitaipaleella

Valtion kiinteistöstrategia Museoviraston kiinteistöjen siirron taustalla

Kulttuuriympäristötyön tulevaisuus?

Jokakp22 05 Muo 22

Kulttuuriperintöä ei ole vailla utopioita

Wp 20170121 16 21 43 Pro

Työ muuttuu, Museovirasto pysyy

Sadan Vuoden Satoa Siivonen Leikki

Aineeton kulttuuriperintö mullistaa tulevaisuuden