Sadan vuoden satoa (fi)

Sivusto esittelee Museoviraston ja sen edeltäjän Muinaistieteellisen toimikunnan toimintaa ja saavutuksia itsenäisen Suomen ajalta. Tervetuloa sihtaamaan Sadan vuoden satoa.

Kulttuurimaisemien tunnistaminen ja merkityksellistäminen ovat jatkossakin kulttuuriympäristöviranomaisten työtä. Kuva: Mikko Härö.
Työ muuttuu, Museovirasto pysyy
Kansallismuseo. Alueelle asetetut suojeluvaatimukset edellyttävät, että: ”rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakennus- tai muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen, vesikattojen tai sisätilojen kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Tontilla ei myöskään saa tehdä muutostöitä jotka turmelevat tai muuttavat piha-alueen alkuperäistä luonnetta”. (Helsinki 13. kaupunginosa asemakaava). Kuva: Agency Leroy Ltd.
Kansallismuseo restaurointi- ja uudisrakennuskohteena
Hylyn jyhkeät kaaret suhteutettuna sukeltajan kokoon kuvaavat hyvin linjalaivan jäännösten kokoa. Ennen uppoamistaan Kronprins Gustav Adolf syttyi palamaan ja sen ruutivarasto räjähti, siksi laivan rakenteet ovat rikkoutuneet ja hylky lepää merenpohjaa vasten. Pohjoisissa vesistöissä hylyt säilyvät hyvin ja ovat hieno arkistoaineisto purjelaivojen menneistä ajoista. Kuva: Jesse Jokinen, BALTACAR-hanke, Museovirasto.
Itämeren ensimmäisen vedenalaisen puiston tarina – Kronprins Gustav Adolf
Säätytalon kattomaalauksen värinkiinnitystä. Kuva: Ulla Setälä.
”Suolaa ja pippuria!” – Säätytalon restaurointityöt kahdesta roolista katsottuna
Turun yliopistonmäkeä. Kuva: Pekka Lehtinen.
Mikä modernin arkkitehtuurin suojelussa ja restauroinnissa poikkeaa vanhemmista rakennuksista?
Astuvansalmen maalauskallio järveltä kuvattuna. Kuva: Helena Taskinen 1998, Museovirasto, (AKD 47511:1).
Ristiinan Astuvansalmi – Suomen laajin kalliomaalaus
Kuvakaappaus Eero Naskalin ja Mauri Frontin kansatieteellisestä filmistä Nahkiainen vuodelta 1986.
Kansatieteellisiä filmejä ja kuvallista dokumentointia
Keskiaikaisperäisen Vanhan Porvoon kaupunkirakenne on tiivis ja epäsäännöllinen. Asuinrakennukset sijaitsevat pääkatujen varrella, kun taas talousrakennukset ovat kapeiden kujien varrella tai jokirannassa vesireitin äärellä. Jokirannan kauppiastontit ulottuvat jokirannassa. Kuva: Elisa El Harouny.
Pohjoismainen puukaupunkiprojekti 1972
S/s Norrkulla valmistui Lehtoniemen konepajalla Jorosisissa vuonna 1911. Norrkulla on viimeinen aikoinaan pääkaupunkiseudulla linjaliikenteessä seilanneista höyrylaivoista. Alus risteilee kesäisin kotikaupunkinsa Helsingin lähivesillä. Kuva: Hannu Matikka. Museovirasto, Perinnelaivarekisteri.
Pidetään pinnalla – perinnelaivojen maastavientikielloista avustuksiin
Vitelen Pirdoilan hautakummut eli kurgaanit ennen kaivausta. Etualalla hautakumpu II; kumpu I on aivan sen takana. Hiekasta kasatut kummut olivat noin metrin korkuisia ja erottuivat hyvin maisemassa. Hautaukset löytyivät kumpujen pohjalta niiden keskiosasta. Kuva Ella Kivikoski 1943 Museovirasto.
Suomalaisten arkeologien kaivaukset Aunuksessa kesällä 1943
Kaikki
Arkeologia
Avustukset
Hallinto
Henkilöhistoria
Julkaisut ja näyttelyt
Kansallismuseo
Kansatiede
Lainsäädäntö ja sopimukset
Meriarkeologia
Restaurointi
Suojelu
Louhisaari Paatosretki03
Kulttuuriperintö ja Euroopan unioni
Lue lisää
Norrkulla Helsingin Pohjaoisrannassa
Pidetään pinnalla – perinnelaivojen maastavientikielloista avustuksiin
Lue lisää
Sammatti Lammin Talo 2007 Jfo 1
Museovirasto tukee kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttävää korjaamista
Lue lisää