Sadan vuoden satoa (fi)

Sadan vuoden satoa (fi)

Sivusto esittelee Museoviraston ja sen edeltäjän Muinaistieteellisen toimikunnan toimintaa ja saavutuksia itsenäisen Suomen ajalta. Tervetuloa sihtaamaan Sadan vuoden satoa.

Kulttuurimaisemien tunnistaminen ja merkityksellistäminen ovat jatkossakin kulttuuriympäristöviranomaisten työtä. Kuva: Mikko Härö.

Työ muuttuu, Museovirasto pysyy

Kansallismuseo. Alueelle asetetut suojeluvaatimukset edellyttävät, että: ”rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakennus- tai muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen, vesikattojen tai sisätilojen kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Tontilla ei myöskään saa tehdä muutostöitä jotka turmelevat tai muuttavat piha-alueen alkuperäistä luonnetta”. (Helsinki 13. kaupunginosa asemakaava). Kuva: Agency Leroy Ltd.

Kansallismuseo restaurointi- ja uudisrakennuskohteena

Hylyn jyhkeät kaaret suhteutettuna sukeltajan kokoon kuvaavat hyvin linjalaivan jäännösten kokoa. Ennen uppoamistaan Kronprins Gustav Adolf syttyi palamaan ja sen ruutivarasto räjähti, siksi laivan rakenteet ovat rikkoutuneet ja hylky lepää merenpohjaa vasten. Pohjoisissa vesistöissä hylyt säilyvät hyvin ja ovat hieno arkistoaineisto purjelaivojen menneistä ajoista. Kuva: Jesse Jokinen, BALTACAR-hanke, Museovirasto.

Itämeren ensimmäisen vedenalaisen puiston tarina – Kronprins Gustav Adolf

Säätytalon kattomaalauksen värinkiinnitystä. Kuva: Ulla Setälä.

”Suolaa ja pippuria!” – Säätytalon restaurointityöt kahdesta roolista katsottuna

Turun yliopistonmäkeä. Kuva: Pekka Lehtinen.

Mikä modernin arkkitehtuurin suojelussa ja restauroinnissa poikkeaa vanhemmista rakennuksista?

Astuvansalmen maalauskallio järveltä kuvattuna. Kuva: Helena Taskinen 1998, Museovirasto, (AKD 47511:1).

Ristiinan Astuvansalmi – Suomen laajin kalliomaalaus

Kuvakaappaus Eero Naskalin ja Mauri Frontin kansatieteellisestä filmistä Nahkiainen vuodelta 1986.

Kansatieteellisiä filmejä ja kuvallista dokumentointia

Keskiaikaisperäisen Vanhan Porvoon kaupunkirakenne on tiivis ja epäsäännöllinen. Asuinrakennukset sijaitsevat pääkatujen varrella, kun taas talousrakennukset ovat kapeiden kujien varrella tai jokirannassa vesireitin äärellä. Jokirannan kauppiastontit ulottuvat jokirannassa. Kuva: Elisa El Harouny.

Pohjoismainen puukaupunkiprojekti 1972

S/s Norrkulla valmistui Lehtoniemen konepajalla Jorosisissa vuonna 1911. Norrkulla on viimeinen aikoinaan pääkaupunkiseudulla linjaliikenteessä seilanneista höyrylaivoista. Alus risteilee kesäisin kotikaupunkinsa Helsingin lähivesillä. Kuva: Hannu Matikka. Museovirasto, Perinnelaivarekisteri.

Pidetään pinnalla – perinnelaivojen maastavientikielloista avustuksiin

Vitelen Pirdoilan hautakummut eli kurgaanit ennen kaivausta. Etualalla hautakumpu II; kumpu I on aivan sen takana. Hiekasta kasatut kummut olivat noin metrin korkuisia ja erottuivat hyvin maisemassa. Hautaukset löytyivät kumpujen pohjalta niiden keskiosasta. Kuva Ella Kivikoski 1943 Museovirasto.

Suomalaisten arkeologien kaivaukset Aunuksessa kesällä 1943

Henkilöhistoria

Julkaisut ja näyttelyt

Lainsäädäntö ja sopimukset

F128112

Kirkkonummi Vitträsk – maamme ensimmäisen kalliomaalauksen löytyminen

Raahen Pattijoen Kastellin Jätinkirkko Ilmasta D28028 1 L

Raahen Pattijoen Kastellin jätinkirkko

19750502 1

Arkeologi ministerinä – Julius Ailio

F7310 Panoraama Sääminki

Säämingin Pääskylahden saviastia – kivikauden ikoninen esine

Ayrapaat

Aarne Äyräpää, kivikauden keramiikka ja rannansiirtymiskronologia

Raasepori Rullarsböle Kasberget Pmaaranen2007

Arkeologinen inventointi ja luettelointi muinaisjäännöskohteiden säilyttämisen työkaluna

D545 1 L

Ääniseltä Kiuruveden kautta Kansallismuseoon

Levänluhdan vesikalmisto

Suomalaisten arkeologien kaivaukset Aunuksessa kesällä 1943

Rikalatalvi2012

Salo, Halikko, Rikala

Kalmosaari Ortokuva

Kalmosärkkä Suomussalmen Juntusrannassa

Akd43668

Suomussalmi Kiantajärven ja Vuokkijärven inventointi 1957–1958

Vaasa Vanha Vaasa Pmaaranen2008

Miten vuoden 1963 muinaismuistolakiin päädyttiin?

Taskinen D47511 1 L

Ristiinan Astuvansalmi – Suomen laajin kalliomaalaus

F145895 376 Pieni

Heijastuma viikinkiajoilta – Luistarin kalmisto Eurassa

Tv F130127 L

Värikallio – kalliomaalauslöytö pohjoisesta

20171208 143635 Resized

9000 vuotta Suomen esihistoriaa – palkittu painosten kuningas

Dg1375 1 Copy

Suomussalmen Kukkosaaren kuparitaltan löytyminen vuonna 1980

Historia kaupunkimaan alla – Keskiajan kaupungit -hanke

2017 01 31 Mjrekisterin Kehitysversio

Muinaisjäännösrekisterin menneisyyttä kaivelemassa

Rapola Muinaispellon Kyntöjälkiä Kuvaaja Anne Vikkula 1988 Dia 20321 Pieni

Muinaispellon pientareilta

Pm Puuistutus Sipoo Sibbesbrog Valli Pmaaranen2010

Kun muinaisjäännösten hoito alkoi Uudellamaalla

Dg1349 1 L

Susiluola – suomalaisen arkeologian kuumin peruna

Ks 39149

Pilkahduksia kivikautisen kalastajayhteisön elämään 5000 vuotta sitten

Em Mikkeli Orijärvi Kuva 1

Mikkeli Orijärvi – hopearahoja ja muinaispeltoja viikinkiajalta

Tt Dg565 6

Rauman Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiökalmisto

Puumala Kärmelahti Piirros Mikko Rautala

Huts and Houses – kuva kivikautisten ihmisten asumisesta tarkentui

Mn Kivilouhos Virolahti Pyterlahti2 Mni

Opas historiallisen ajan muinaisjäännöksistä avasi näkemyksiä arkeologiasta

Europaeus Kirkkonummi

Museovirasto digitoi arkeologian tutkimusraportit kaikkien saataville

Inkoo Kärrängen Kuva Museovirasto Sirkka Liisa Seppälä 2006

Tavoitteena yhtenäiset käytännöt – arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet

Norja Etsijoita Pmaaranen2011

Huispaten aarrejahtiin ja vastuulliseen harrastamiseen – metallinetsintä kansalaisten vapaa-ajan vieton muotona